Alan Furst on kirjoittanut jo toistakymmentä lähinnä 30-luvun viimeisten vuosien Eurooppaan sijoittuvaa romaania, joiden jonkinlainen yhdistävä teema vaikuttaa olevan "tavallisten ihmisten" tai ainakin jollakin tavalla ulkopuolisten sekaantuminen poliittiseen valtapeliin ja etenkin natsien nousuun. Aihe on kiinnostava, koska Euroopassa tuona aikana tapahtui paljon sellaista, jota jälkeenpäin on vaikea ymmärtää, mutta joka varmaankin silloin vaikutti ainakin kohtuullisen hyvältä ajatukselta - ja joka osaltaan edesauttoi natsien valtaannousua ja toiden maailmansodan syttymistä.
"The Polish Officer" kertoo puolalaisesta kartografista, joka joutuu esikuntatehtävistä vakoojaksi ja vastarintaliikkeen palvelukseen kun Saksa ja Neuvostoliitto miehittävät hänen kotimaansa, "Mission In Paris" taas wieniläislähtöisestä mutta Hollywoodissa uransa luoneesta näyttelijästä, joka saapuu Pariisiin syksyllä 1938 tekemään elokuvaa. Kumpikin joutuu venymään henkilönä ja tarkastelemaan omia arvojaan ja motiivejaan - tekemään valintoja jotka eivät tavallisissa oloissa koskaan olisi ajankohtaisia. Kumpikin solmii myös ihmissuhteita, jotka ainakin jossain määrin saavat väriä olosuhteista.
Kaikki tämä tapahtuu Furstin hallitulla tyylillä - hänen henkilökuvansa ja tunnelmansa piirtyvät pienin vedoin mutta tehokkaasti. Draaman kaari on selkeämpi, kun sitä ei alleviivata, ja jännitys rakentuu pienistä huomioista ja pikaisesta vaaran aavistuksesta. Hänen proosaansa on ilo lukea, koska se kuiskaa ja vihjaa siinä kun heppoisemmat alan tekijät huutavat ja melskaavat. Samalla mieleen tulee se, miten monet hänen seuraamansa ajan merkeistä jotenkin tuntuvat olevan ilmassa taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti