Vuotemme museokortin kanssa 4: Sara Hildénin taidemuseo ja Erwin Wurm

Yksi taka-ajatus kortin hankkimiselle oli se, että tulisi käytyä katsomassa myös sellaisia museoita ja näyttelyjä, jotka normaalisti saattaisivat jäädä ohjelman ulkopuolelle. Niihin kuuluu ilman muuta itävaltalaisen kuvanveistäjän Erwin Wurmin retrospektiivinen näyttely Sara Hildénin taidemuseossa Tampereelle. Kuvataideteoksista veistokset ovat ainakin minulle huomattavasti vieraampia kuin "kaksiulotteinen" taide - joskin poikkeuksiakin on.

Wurm uskoo taiteen interaktiivisuuteen - yksi kaikkein hauskimmista esitellyistä kokonaisuuksista oli "veistos/valokuvasarja" 30 Second Stories, johon myös Sara Hildénin näyttelyn kävijät saattoivat halutessaan osallistua. Itse olen enemmänkin tarkastelun kuin osallistumisen ystävä, mutta jotkut dokumentoiduista osallistumisista olivat kieltämättä aika oivaltavia. Myös valuvat autot ja makkarakuviot  jäivät mieleen, joskin niiden syvin olemus ja tarkoitus eivät minulle täysin auenneet.

Ylipäätänsä Wurmin työt herättivät sekä minussa että muissa kävijöissä kaikenlaisia reaktioita - välinpitämättömyydestä hykertelyyn - ja samalla jäin miettimään taiteen olemusta, näin amatööripohjalta. Taide on minusta ainakin parhaimmillaan enemmän kuin taiteilijan teos - itse taiteeseen kuuluu myös reaktio ja joskus interaktio. Taide on katsojan silmässä (tai muussa aistielimessä). Ja minun silmissäni tästä näyttelystä löytyi muutama mielenkiinnon aihe, mutta elämysten huippulistalle tämä ei oikein taida päästä.