Minulla on ollut ajokortti vuodesta 1983, ja kilometrejä on tullut varsinkin viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvinkin 50.000/v. Tänä aikana olen tosin onnistunut kolhimaan lievästi jokaista omistamaani autoa, yleensä peruuttamalla jotakin päin, mutta yhtäkään matkan keskeyttänyttä onnettomuutta ei ole tapahtunut, ja ainoa henkilövahinko on ollut kerta kerralta hieman kolhiintuneempi ylpeyteni. Olen myös viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana opettanut kolme nuorta ajamaan autoa, ja hekin ovat vielä hengissä - eivätkä tietääkseni edes ole kolhineet omia autojaan.
Olenko minä hyvä kuljettaja, osaanko liikennesäännöt, olenko jopa synnynnäinen pedagogi? Viimeiseen kohtaan osaan ilman muuta vastata kieltävästi, mutta kaksi muutakin ovat kyllä vähintään kyseenalaistettavissa.
Kävimme juuri Englannissa, kolmannen kerran niin, että olimme vuokranneet auton, ja taas kerran vasemmanpuoleinen liikenne oli hieman haastavaa - ja mitä pahinta, haastavampaa kuin aikaisemmilla kerroilla. En eksynyt väärälle ajoradalle, eikä pelti kolissut muutenkaan, mutta sen sijaan vasemmalla kädellä vaihtaminen oli prosessi, jota en kolmessa vuorokaudessa ehtinyt sisäistää automaation tasolle - ja auton ääriviivojen hahmottaminen varsinkin kapeissa paikoissa oli sekin haastavaa. Pyörät nuolivat rotvallin reunaa enemmän kuin kerran. Liikenneympyrät pyörivät tietysti nekin väärään suuntaan, paikoitellen jopa kolmikaistaisina - mutta torvea soittavia kanssa-autoilijoita pahempaa jälkeä en onneksi saanut aikaan. No, ensi kerralla vuokraamme automaattivaihteisen pelin.
Nuo liikennesäännöt ja niiden opettaminen ovatkin sitten pahempi juttu. Vaikka olen siis viimeisen kolmen vuoden aikana käynyt läpi kaksi opetusprosessia, ja prosessi on tuttu, oli opetuslupani ehtinyt mennä umpeen, joten piakkoin alkavaa (toivottavasti viimeistä) opetusprosessia varten piti tehdä uusi teoriakoe. Kävin läpi liikennesäännöt, yritin muistella knoppeja liikennetilannekysymyksistä - ja kieltämättä uskoin hoitavani asian enemmän tai vähemmän vasemmalla kädellä.
Lopputulos? Narahdin siinä, etten ollut älynnyt teoriakysymysten aikaisempaa enemmän sivuavan itse opetusta ja sen sääntelyä. Niinpä onnistuin ensimmäisen kerran elämässäni reputtamaan teoriakokeessa - eikä minua auta yhtään se, että jotkut kysymyksistä minusta olivat täysin tyhjänpäiväisiä sikäli, etteivät ne liity mitenkään siihen, osaanko pitää kokelaan, itseni ja muun liikenteen turvassa ja samalla välittää tuon ajokokemukseni ja liikenteenlukutaitoni perusteita.
Mutta se on sivuseikka - kysymyspatteri on se mikä on, ja huomenna on edessä toinen yritys. Varmuuden vuoksi olen yrittänyt viestiä tätä haastettani mahdollisimman laajasti, koska häpeän välttäminen lisää positiivista suorituspainetta. Ainakin toivon niin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti