sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Amatööri taidemuseossa

Mitä (kuva)taiteeseen tulee, olen vähän kuin John Cleesen paavi Monty Pythonissa - "en tiedä siitä mitään, mutta tiedän mistä pidän". Tosin vain vähän - koska erotan nykyisin öljymaalauksen akvarellista ja grafiikan veistoksesta, samaten kuin ehkä hieman aikakausia ja tyylilajeja - mutta ero esim. musiikkisnobismiini ja kirjalliseen nippelitietooni on huima. Niinpä minulla on löydettävänä kokonainen maailma, josta olen toistaiseksi ottanut haltuuni vain murto-osan.

Eilen koin taas uusia ahaa-elämyksiä, kun maakuntamatkaillessa oli tilaisuus tutustua Joensuun mainioon taidemuseoon ja sen kokoelmiin. Ensimmäisenä silmään iski Tiina Kivisen näyttely - grafiikka on suosikkilajini ja hänen työssään on näkemystä - mutta oikeastaan menin sinne tutustumaan museon omiin modernimman kotimaisen taiteen kokoelmiin, jotka nekin hurmasivat. Grafiikasta mm. Ulla Rantasen työt jäivät mieleen, maalauksista taas esim. Tuomas von Boehmin tuotanto, mutta ennen kaikkea Oscar Parviaisen työt.

Viimeksimainitun kohdalla voi tosin olla, että itse teosten lisäksi vaikutuksen teki myös niiden viitekehys - 1910-luvun alkupuolella maalatut apokalyptiset visiot olivat käsittääkseni ainakin osittain maalattu ennen maailmansodan syttymistä, aikana jota kai pidettiin aika idyllisenä - joskin ehkä suuriruhtinakunnassamme ehkä uhkaavana? Oliko kyseessä jonkinlainen näkijä, vai jahtasivatko häntä enemmänkin henkilökohtaiset demonit? Ja toisaalta hän mitä ilmeisimmin on tehnyt myös valoisampiakin töitä. Selvitys jatkuu...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti