Sattuneesta syystä ovat sellaiset teemat kuin terveys ja toimintakyky olleet allekirjoittaneella aika lailla etualalla viime aikoina - kesäloman lopulla minuun iski jonkinlainen selkärangan välilevyjen kulumisen aiheuttama hermojumi, joka vasta nyt on hellittänyt otettaan sen verran, että pystyn toimimaan kutakuinki normaalisti. Kun tilanne oli pahimmillaan, en pystynyt melkein kävelemäänkään, ja kipu valvotti minua öisin, joten helpotus on suuri.
Samalla tiedän hyvin, että itse ongelma on tallella - ei tarvita muuta kuin hieman liikaa vääränlaista rasitusta, ja tilanne on päällä taas. Olen luvannut itselleni skarpata kuntoilun kanssa, ja kuntopyörä on hankintalistalla, mutta luonteeni tuntien minun täytyy keksiä itselleni joku valvontajärjestelmä joka estää minua lipsumasta.
Tämän selkäongelmani lisäksi olen loman jälkeen läpikäynyt myös normaalin työterveystarkastuksen - jossa minua varoitettiin kohtuullisen suuresta riskistä sairastua kakkostyypin diabetekseen jossakin vaiheessa, ja sen lisäksi jouduin verenpaineseurantaan. Kun tähän kaikkeen lisää vielä jo aiemmin napsahtaneet keliakia- ja uniapneadiagnoosit seurauksineen, on seurauksena tietty hämmentyneisyyden tunne. Tätäkö tämä nyt on - kiihtyvää rappeutumista?
Ainoa "ongelma" on, etten vielä, 48 vuoden ikäisenä, tunne itseäni mitenkään vanhaksi. Toki huomaan aina välillä konservatiivisten ajatusten tunkeutuvan liberaaliin maailmankatsomukseeni, mutta se ei kyllä käsittääkseni liity fyysiseen vanhenemiseen - ja kyseessä saattaa olla tosiasioiden tunnustaminen pikemmin kuin ajatusmaailman muuttuminen. Tietyllä tapaa huomaan toki elämänkokemuksen karttuvan, mutta mielestäni olen onnistunut taistelemaan kyynisyyttä vastaan - ellei tuo vanhoillistuminen sitten ole sitä - ja ennen kaikkea pystynyt säilyttämään innostumisen kykyni.
Sekin on ehkä enemmän henkimaailman asia - mutta miten tässä käy, jos mielen ja ruumiin kehitys erkanevat toisistaan vielä enemmän? Ehkäpä ensimmäinen kohta muutosohjelmassa on se, että onnistuisin innostumaan vaikkapa fyysisen kuntoni kehittämisestä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti