Matkailun ihanuus ja kurjuus

Tuli käytyä lomamatkalla. Brysselissä asustava ystäväpariskuntamme oli kutsunut joukon ihmisiä Aÿn kylään, Champagnen alueen sydämeen, juhlistamaan yhteisiä satavuotispäiviään hyvän ruoan ja juoman merkeissä, ja me yhdistimme siihen hieman kulttuurimatkailua, shoppailua ja elämyksiä. Lähdimme kotoa tiistaiaamuna 14.6, ja palasimme kotiin kaksi tiistaita myöhemmin yön kynnyksellä. Matkapäiviä kertyi siis 15 ja kilometrejä 3.806 yhteensä kuudessa maassa.

Matka oli hieno. Champagnessa olivat pääosassa tietysti muuan kupliva juoma sekä ranskalainen keittiö - viiden ruokalajin illallisesta paikallisen Carrefour-marketin ruokavalikoimiin ja viinihyllyyn. Ehdimme käydä kolmessa eri shamppanjatalossa, pienessä, vähän isommassa sekä yhdessä kaikkein suurmmista. Ensinmainitusta (Roger Brun) päädyimme jostakin syystä, kahdeksaa eri juomaa maistettuamme, ostamaan mukaammekin laatikollisen juomia.

Champagnen ja shamppanjan lisäksi pääosissa olivat Maastricht, sen vanha keskusta ja Boekhandel Dominicanen, Jyllanti jossa nautimme maaseudun rauhasta sekä kirpputoreista, joilta metsästimme "antiikkia", äänilevyjä ja kirjoja, sekä tietysti pohjoisen Euroopan maantiet. Hollannissa ja Belgiassa vietimme pari päivää ruuhkissa moottoriteillä - ja välillä pienemmillä teillä jonottaen - ja pari kertaa hotellin löytäminen oli hieman hankalampaa kuin ylimalkainen kartanvilkaisu olisi antanut ymmärtää. Ensi kerralla meillä sitten varmaan onkin se navigaattori mukanamme.

Ja vaikka varsinaisia ajopäiviä ei kertynyt kuin ehkä viikon verran, totesimme automatkailun kyllä vaativan jonkun verran ennakkosuunnittelua, etteivät päivätaipaleet ime matkailijoista kaikkia mehuja. Tällä kertaa pisin päivämatka oli noin 640 km - joista viimeiset sata tosin suunnitelemattomia, yösijaa etsiessä - mutta jo 500 km on aivan riittävä taival jos aikoo jaksaa illalla muutakin kuin vain lysähtää hotellin pedille.

Toisaalta automatkailun hyvä puoli on vapaus, ja se, että tavaraa kulkee mukana tarpeeksi. Ensi kerralla joutunemme tosin lähtemään pakettiautolla...

Kaupunkimatkailun ilot

Käytiin tässä rakkaani kanssa Roomassa kääntymässä pitkän viikonlopun verran, ei varsinaisesti ex tempore mutta normaalin matkustusohjelmamme ulkopuolella. Itse en olisi lähteyt noin kauas "vain kääntymään", mutta matka oli arpajaisvoitto joten muoto oli annettu. Koska olimme kumpikin käyneet Roomassa jo nuoruudessamme, oli helppoa sivuuttaa pakolliset nähtävyydet ja sen sijaan tehdä juuri sitä mitä teki mieli.

Eli me kuljeksimme Trasteveressä, jossa hotellimmekin sijaitsi, ja pällistelimme ihmisiä ja elämää. Löysimme pari mukavaa kirjakauppaa, kävimme paikallisessa "S-Marketissa" ruokaostoksilla ja herkuttelimme hotellihuoneessa, istuskelimme hotellin puutarhassa kirjojemme kanssa, ja kokeilimme Rooman monipuolista gluteenittomien ravintoloiden tarjontaa. Ja ennen kaikkea nautimme auringonvalon voimaannuttavasta tehosta.

Mutta vaikka Rooma näyttikin parhaat puolensa, tulimme silti samaan lopputulokseen jota olemme aikaisemminkin uumoilleet; kaupunkimatkailu on mukavaa, mutta se on mukavampaa vähän pienimuotoisemmissa ympyröissä. Suosikkikohteitamme ovat olleet esim Turku ja Upsala, ja viime vuosina esim. Oxford on tullut listan jatkeeksi; paikkoja, jotka voi hahmottaa kohtuullisen helposti, ja joissa esim. pääsee helposti liikkumaan myös omalla autolla. Rooman keskustaan ei ulkopuolinen edes saa tuoda autoaan - enkä minä edes yrittäisi mistään hinnasta; ikuisen kaupungin liikenteen rinnalla jopa Espanjan maantiet ovat hermolomaa...

Kaupunkilomailun anatomia

Juhlistimme juuri syyslomaa tekemällä parin päivän mittaisen käynnin Uppsalassa, vanhassa suosikkikohteessamme - tämä taisi olla kaiken kaikkiaan kahdeksas kerta. Ensin lentokoneella Arlandalle, sitten junalla suoraan Uppsalan keskustaan, siitä jalkaisin hotelliin (tällä kertaa kokeilimme Radisson Park Inniä). Sitten ohjelmassa oli kirjakauppoja (ensimmäisenä tietysti henkilökohtainen suosikkikirjakauppamme The English Bookshop), vähän muuta kevyttä shoppailua, kävelyä raikkaassa syyssäässä (lue: pirun kylmässä tuulessa), tunnelmallisia kahviloita ja hyvää ruokaa ja juomaa.

Tällä kertaa jätimme väliin "kantaravintolamme" Indian Kitchenin, mutta sen sijaan söimme maukkaan päivällisen italialaisittain Villa Romanassa - ja tietenkin tapastelimme jo hyväksi todettuun tapaan hotellihuoneessa. Systembolagetista pullo mielenkiintoista punkkua jota ei kotoa saa, paikallisesta herkkukaupasta lihaa, juustoa ja hedelmiä, ja sitten pitkän päivän päätteeksi köllöttelyä - eikä tarvinnut raahautua maha täynnä jostain ravintolasta hotelliin, kun ruokailun jälkeen voi vain kellahtaa petille. Hyvää sumppia tarjosi esim. Broströms Kafé, ja hotellimme parhaita puolia oli runsas aamiaispöytä.

Mutta miksi ihmeessä samaan kaupunkiin kahdeksatta kertaa - ja miksi ihmeessä hotellihuoneeseen, kun sitä voisi juosta kaupungilla pää kolmantena jalkana? Ja vastaus on: Siksi että matkalle lähtö sinänsä on rentouttavaa - tai ei ehkä itse lähteminen, varsinkin kun kumpikaan meistä ei välitä lentämisestä, mutta perille tulo, ympyrät jossa ei ole arkirutiineja - mutta jossa silti on omat jo entuudestaan tutut kohokohtansa. Sopivan kokoinen kaupunki - kun meidän "kaupungin mallejamme" ovat Tampere ja Turku, on Uppsala juuri sopiva, ja sen keskusta on hallittavissa yhdellä kävelylenkillä.

Kirjojen, vaatteiden ja levyjen hankkiminen on siellä aina mukavaa, kun valikoimat ovat hieman erilaiset.  Käykää ihmeessä The English Bookshopissa, jos vain voitte - sellainen löytyy muuten nykyisin myös Tukholman vanhastakaupungista - mutta myös esim. Akademibokhandeln on oikein hyvä. Ja melkein kaikki tarvittavat kaupat löytyvät noin vartin kävelyetäisyydellä toisistaan. Yliopistokaupunkina Uppsala tarjoaa myös hyvät valikoimat levy- ja kirjadivareita; tällä kertaa emme niissä käyneet, mutta kerran olen kantanut sieltä tuliaisina 58 LP-levyllistä hyvää kevyttä musiikkia.

Vielä voisi lisätä listaan skandinaavisen muotoilun - mutta senkin hankkiminen edellyttää kyllä sitä, että tulee paikalle autolla. Sekin käy onneksi helposti - Tukholmasta ajaa vain tunnin, ja sama pätee jos tulee Kapellskäriin tai Grisslehamniin. Automatkailun hyvä puoli on sekin, että halutessaan voi katsella muutakin kuin kaupunkia - mutta toisaalta syysmyrskyt ja talven jäät voivat tehdä laivamatkoista koettelemuksia, joten autoloma sopii parhaiten kesään.

Ja loppujen lopuksi yksi lomailun päätehtävistä on rentoutuminen - esim. se, että ehtii ja malttaa lukea kirjan kerralla kannesta kanteen minkään häiritsemättä. Siihen tarkoitukseen sopii erinomaisesti esimerkiksi hotellihuone mukavassa kaupungissa.