Unohdinpa kerran viime keväänä perua
kirjakerhoni kuukauden kirjan - ja niin sain kotiin paketin, jossa oli kaksi
ensimmäistä osaa Elena Ferranten kehutusta Napoli-sarjasta. Sehän on ilmeisesti
yksi viime vuosien puhutuimmista kirjauutuuksista, mutta omaan hyllyyni se ei
ollut tulossa ainakaan vielä. Jostakin syystä päätin sitten tutustua uuteen
ostokseeni saman tien. Ja muutaman päivän päästä olin lukenut molemmat osat
putkeen, ja nyt pohdiskelen, odottaisinko suomennoksia vai pitäisikö kolmas ja
neljäs osa tilata englanniksi.
Mikä tässä oli
niin hyvää? Henkilöt, ensinnäkin - kahden tytön matka aikuisuuteen kaikkine
koukeroineen, heidän välillä kipeä mutta kiinteä ystävyytensä, korttelin muut
hahmot ja heidän tarinansa, sykkivä Napoli ja italialaisen yhteiskunnan kehitys
sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Ferrante osaa pureutua ihmisiin, heidän
heikkouksiinsa ja vahvuuksiinsa, ja valaista sitä miten pienistä monet
suuretkin muutokset ovat kiinni, kuinka paljon omilla valinnoillaan voi muuttaa
omaa tai muiden ihmisten elämää - ja toisaalta miten luja ote esim.
syntyperällä voi olla ihmisen kohtalosta.
Toisaalta tämä on
kertomus yhteiskunnan murroksesta, eikä vain luokista vaan myös - ja ehkä
etenkin - sukupuolirooleista. Miespuoliselle lukijalle nämä kirjat antavat myös
miettimisen aihetta oman käyttäytymisen ja roolimallien suhteen - ja muistuttaa
kouriintuntuvasti valinnoista, vastuusta ja sen välttämisestä tai kantamisesta.
Mutta Ferranten vahvuuksiin kuuluu myös se, että hän ei osoittele ketään tai
mitään, vaan antaa kertojanäänen - valloittavan Elenan - kirjata asiat aika
lakoniseen tapaan. Tarinan voima vain kasvaa siitä.
Ylipäätänsä nämä kirjat ovat nimenomaan kirjoitustaidon juhlaa - tämä teksti kulkee kuin itsestään, ja houkuttelee arvailemaan juonenkäänteitä etukäteen ja maistelemaan niitä jälkeenpäin. Ja kahden osan
jälkeen en siis voi muuta kuin hankkia tarinan loput osat sitä mukaa kun ne ilmestyvät. Tarina on rakennettu siten, että
jotakin ehkä voi arvatakin - mutta lukemani perusteella arvaan, että matkaan
tulee vielä uusiakin mutkia.
